Valtuuston kokouksessa 4.9. sivuttiin tärkeitä asioita perheiden näkökulmasta. Puhuttaessa Kuikkalammen alueen kaavasta, käytin puheenvuoron, jossa ihmettelin kaavaan liittyvän palvelukeskuksen/päiväkodin suunnitelman mitoitusta. Meille esiteltiin tätä suunnitelman osaa aiemmin Kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksessa 22.8.2017. Vaikka päiväkotipaikat riittävätkin nipin napin alueen tarpeen tyydyttämiseen heti palvelukeskuksen valmistuttua, jäi asiaa tarkemmin selvittäneiden virkamiesten väestöennusteista sellainen kuva, että jo vuoteen 2022 mennessä on taas yli sata lasta vailla hoitopaikkaa, kun nykyiset tilapäiset tarkoitukseen soveltumattomat hoitopaikat ajetaan alas uuden päiväkodin valmistuttua. Korjatkaa, jos käsitin väärin.
Saaristokaupungissa on tällä hetkellä paljon yksityisiä palveluntuottajia, mutta he eivät tarjoa vuorohoitoa ja vuorotyötä tekevät vanhemmat joutuvat kuskaamaan lapsensa pahimmassa tapauksessa kaupungin toiselle laidalle vuoropäiväkotiin. Tämä on omiaan lisäämään eriarvoisuutta perheiden välillä. Epätyypilliset työajat yleistyvät ja kaupungin pitäisi tarjota joustavampia lastenhoitopalveluja.
Kaisa Kantele nosti mielipidekirjoituksessaan (SS 3.9.2017) esille tärkeän näkökulman vastineeksi #lapsitalkoille. Perheiden hyvinvointi on avainasemassa lasten syntyvyyden lisäämiseksi. Jos alueen palvelut lapsiperheille tuntuvat ontuvan tai talous ja arkilogistiikka tuovat haasteita, voi lasten hankinta ja elämä lapsiperheenä tuntua turhan haastavalta.
Veera Willman käytti valtuuston kokouksessa puheenvuoron, jossa nosti esille arkisen ongelman esimerkillään Saaristokaupungista: vanhemmat ovat joutuneet linja-autopysäkillä neuvottelemaan kenen asia on tärkein ja kuka saa mennä bussiin, johon kaikki lastenvaunuineen eivät kerralla sovi. Toimivan joukkoliikenteen mitoituksen ja ajoituksen täytyy vastata todelliseen tarpeeseen.
Valtuustosalissa kuultiin puheenvuoroja myös maltillisemmalta laidalta ja todettiin, että “uusilla asutusalueella on aina samat ongelma varhaiskasvatuspalveluiden saatavuudessa ja kun alue ikääntyy, ovat päiväkodit vajaakäytöllä”. Mielestäni tämä tarkoittaa sitä, että Kuopio on silloin epäonnistunut tarjoamaan ajantasaista palvelua ja suunnittelemaan toimintonsa tarpeisiin mukautuviksi.
Lähidemokratian kehittyminen ja pitäjäraadit saavat asukkaiden äänen kuuluviin ja ovat askel oikeaan suuntaan. Tarvitaan yhteinen tahtotila ja selkeä päämäärä siitä miten kaupunkia kehitetään ja mihin tavoitteisiin pyritään. Strategiatyö vuoden 2030 tavoitteista on parhaillaan käynnissä ja nyt on aika tuoda myös lapsiperheiden palvelut ja hyvinvointi vahvemmin esille.
Millaisen palvelulupauksen Kuopio voi antaa lapsiperheille? Toimivien, joustavien ja ajantasaisten palveluiden tarjoamien lapsiperheille on tärkeässä asemassa lapsiperheiden luottamuksen parantamisessa. Luottamus perheen selviämiseen ja sujuvaan arkeen muuttuvassa elämäntilanteessa on mielestäni avain syntyvyyden lisäämiseen. Klisee tai ei; lapsissa on tulevaisuus. Sanon siis ei #lapsitalkoot ja kyllä #palvelutkuntoon!
Heikki Meriranta
1. varavaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, Kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsen