Sanapari ”Puijon kehittäminen” särähtää korvaani kuin täytesanana hoettu sukupuolielin. Toisille Puijon kehittäminen on kuin tarujen Eldorado – Kuopion talouden mystinen pelastus. Eldoradoa ei ole löydetty ja Puijonkin ympärillä kiehuu, edelleen. Suosikkisyyllisiä ovat todellisuudesta vieraantuneet luonnonsuojelijat, puunhalaajat, viherpiipertäjät, kehityksen jarrut tai miksi meitä keksitäänkään kutsua.
Todellisia syyllisiä taitavat kuitenkin olla toimittajat, poliitikot ja muut agitaattorit, jotka haluavat lietsoa keinotekoista rintamalinjaa luonnonsuojelijoiden ja ”muiden” välillä. Puijo ansaitsee parempaa ja ennen kaikkea me kuopiolaiset ansaitsemme parempaa kuin Puijon poteroihin syvemmälle kaivautumista, syyttelyä tai epätotuuksia.
Puijosta voitaisiin keskustella ja sitä kehittää avoimella, osallistavalla sekä ennen kaikkea faktapohjaisella keskustelulla. Listattaisiin faktat (mm. lainsäädäntöön pohjautuvat seikat, lajistoarvot, kaavoitus, sopimukset), toiveet (mm. maastopyöräilyreitit, talvikävelyura, Puijon majan remontointi, vanhan metsän säilyttäminen) ja pohdittaisiin mitä voidaan yhteen sovittaa. Ehkei kaikesta oltaisi samaa mieltä, mutta ratkaisujakin saattaisi löytyä. Sähköisiä keskustelu- ja paikkatietosovelluksia löytyy kyllä työkaluiksi ja Kuopion laajasta yhdistyskentästä kuulisi taatusti erilaisia näkökulmia.
Liito-oravien tuhoutuvien elinympäristöjen kompensoimiseen on luotu Kuopiossa yhteistyöllä hyvä käytäntö ja samankaltaista toimintatapoja tulisi aktiivisesti kehittää muidenkin lajien ja elinympäristöjen suojeluun. Arvokkaiden elinympäristöjen tai lajien ansiosta säästetyt metsiköt voivat toimia lähivirkistysalueina ja maiseman monipuolistajina sekä luonnon omina melu- ja pölyvalleina. Puijollakin luonto voisi olla se kauan etsitty Eldorado.
Kyllä, luonnon suojeleminen maksaa, mutta huomioimatta jättäminen se vasta voi kalliiksi käydäkin. Yhden tai kaksi sientä voi ehkä poistaa ekosysteemistä ilman suurempia ongelmia, vai voiko? Niin kutsutun niittihypoteesin mukaan ekosysteemi on kuin lentokone. Jokaisella ruuvilla ja niitillä on lentokoneessa paikkansa, kuten lajeilla ekosysteemeissä. Joitakin ruuveja ja jopa istuimia voidaan poistaa vaikuttamatta koneen turvallisuuteen. Jossain vaiheessa kuitenkin tulee raja vastaan: lentokone ei pysy ilmassa tai ekosysteemi romahtaa nopeasti. Ekosysteemien rakenteita ei tunneta kuten lentokoneen mekaanikot tuntevat koneensa.
Kuopio sijaitsee Pohjois-Savon lehtokeskuksen sydämessä Kallaveden niemessä. Meillä on ilonamme ja vastuullamme useita luontohelmiä. Me Kuopiossa voisimme ensimmäisenä Suomessa nostaa luontoarvot osaksi kaupungin luonnollista imagoa ja strategiaa. Kuka lähtee Puijon kadonneen aarteen metsästykseen?
Maaret Väänänen
Kuopion Vihreät, hallituksen jäsen