Maanantaina 26.3. valtuustossa hyväksyttiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Suunnitelma on kattava katsaus hyvinvointiin liittyvistä asioista, lastensuojelusta kasvuoloihin ja hyvinvointiin. Se sisältää monen palvelualueen kattavana päämääränä ja yhteisenä nimittäjänä lasten ja nuorten hyvinvointi.
Palvelualueet ovat työskennelleet yhdessä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman eteen, ja asiaa on valmisteltu laajasti virkamiestyönä. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan jäseninä olimme tyytyväisiä suunnitelman käsittelyyn lautakunnassa omana asianaan. Valtuustossa kritiikkiä esitettiin kuitenkin siitä, ettei muita luottamushenkilöitä otettu mukaan prosessiin. Suunnitelman sisältö on yhtä lautakuntaa laajempi, minkä vuoksi valtuutettu Väisälä toivoi valtuuston kokouksessa suunnitelman käsittelyä jatkossa myös erityisesti Perusturvan ja terveyden sekä Kasvun ja oppimisen lautakunnissa.
Suunnitelmassa on kuvattu kattavasti hyvinvoinnin monipuoliset sisällöt. Netissä esillä olevassa suunnitelmassa on paljon dioja ja tekstejä, mutta tärkein – tavoitteet, mittarit ja vastuutahot – on selkeästi tuotu esille. Toimenpiteiden toteutusta ja arviointia on tärkeää seurata ja tulokset tuoda tiedoksi valtuustolle saakka. Sähköinen versio vaatii käytettävyytensä puolesta vielä kehitystä, mutta suunta on toivottava.
Suunnitelmassa on huomioitu kattavasti erilaiset ohjatut liikunnan palvelut. Jatkossa toivomme huomiota myös arkiliikunnalle osana hyvinvointia. ELY-keskuksen tammikuussa julkaiseman tiedotteen mukaan yhä harvempi Itä-Suomen koululainen käy matkansa kävellen tai pyörällä. Verrattuna vuoteen 2014 on kävelyn ja pyöräilyn osuus laskenut 6-9 %-yksikköä ja vastaavasti kouluun kuljetettavien osuus on noussut. Matkan pituuden lisäksi koulumatkojen kulkemiseen vaikuttaa oleellisesti turvattomuuden tunne, mikä on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Turvattomuutta koki vajaa kymmenesosa 3. ja 6. luokkalaisista ja reilu kymmenes yhdeksäsluokkalaisista. Tämä kehitys on syytä pysäyttää osana hyvinvointisuunnitelman tavoitetta turvallinen Kuopio.
Hyötyliikuntaan panostaminen on yksi merkittävimpiä keinoja päästä ohjelman tavoitteeseen kuopiolaisten lasten ja nuorten parantuneesta terveydestä. Seuraliikunta ei ole kaikkia varten, ja arjessa kehittynyt pohjakunto helpottaa liikuntaharrastusten aloittamista myös myöhemmin. Lisämotivaatiota voisi tarjota Ylellä 23.3. uutisoidun ruotsalaistutkimuksen tulos, jonka mukaan koulumatkoilla saatu liikunta auttoi lapsia suoriutumaan kyydillä tulleita tovereitaan paremmin kaikista koulutehtävistä.
Tässä suunnitelmassa monen tavoitteen ja toimenpiteen vastuutahona ovat seurat, järjestöt ja kolmas sektori. Tämän takia talousarviota- ja suunnitelmaa laatiessa tulee enenevästi huomioida ja kasvattaa avustusten määrää, jotta tavoitteet toteutuvat. Tärkeää on myös yhtälailla turvata kaupungin tarjoaminen omien palveluiden saatavuus ja myös sinne on panostettava. Turvattu rahoitus on oleellista pitkäjänteiselle työlle lasten ja nuorten parissa.
Kirjoitus perustuu kaupunginvaltuutettujen Liisa Pietikäinen ja Iiro Väisälä puheisiin valtuuston kokouksessa 26.3.2018
Liisa Pietikäinen
hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu
Iiro Väisälä
hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu