Kuopio tunnetaan Puijon, torin ja kalakukon lisäksi myös viihtyisästä elinympäristöstä ja korkealaatuisesta koulutuksesta. Itä-Suomen yliopiston (UEF) englanninkielisiin maisteriohjelmiin Kuopioon haki tänä vuonna noin 1000 kansainvälistä osaajaa, joista noin sadan odotetaan saapuvan Savilahden kampukselle tulevana syksynä. Kaikilla heistä on suoritettuna vähintään alempi korkeakoulututkinto, osalla maisterin tai jopa tohtorintutkinto. Savonia-ammattikorkeakoulussa aloittaa vuosittain yli sata kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa.
Kuopiossa hakijoita houkuttelee suomalaisen koulutusjärjestelmän hyvä maine, turvallinen ja vakaa yhteiskunta, kohtuulliset lukukausimaksut sekä monelle hyvinkin eksoottinen kulttuuri ja puhdas luonto. Moni kokee kuitenkin epävarmuutta tulevaisuudestaan: löytyykö Kuopion seudulta tai edes Suomesta koulutusta vastaavaa työtä ja onko mahdollisesti mukana muuttavalla puolisolla mahdollisuuksia työllistyä. Osalle valmistuneista maistereista järjestyy jatkokoulutuspaikka, mutta tohtorintutkintokaan ei välttämättä takaa varmempaa tulevaisuutta. Tällä hetkellä liian moni korkeasti koulutettu henkilö joutuu tienaamaan elantonsa pizzakuskina tai siivoojana ja vaihtaa maisemaa Helsinkiin tai pois Suomesta. On arvioitu, että vain viitisen prosenttia korkeakoulutetuista maahanmuuttajista jää alueelle.
Tulevaisuuden suurena haasteena maassamme, eikä vähiten Itä-Suomessa, on ikäluokkien pieneneminen ja vanhusväestön lisääntyminen. Osaavasta työvoimasta on tulossa valtava pula tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, mikäli emme onnistu houkuttelemaan riittävästi ulkomaalaista työvoimaa ja saa heitä myös asettumaan tänne. Maan hallitus on puoliväli- ja kehysriihessään asettanut tavoitteeksi ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistamisen vuoteen 2030 mennessä nostaen samalla opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen 75 prosenttiin. Ulkomaalaisten opiskelijoiden haasteena on suomen kielen puutteelliset taidot sekä heikot yhteydet lähiseudun työnantajiin. Pullonkauloja on jo tunnistettu, kielikursseja ja harjoitteluja sisällytetään opetussuunnitelmiin sekä tarjotaan uraohjausta. Harjoittelumahdollisuudet ja esim. yritysten tarjoamat opinnäytetyöt, jopa kumppanuudet oppilaitosten kanssa, olisivat tärkeitä keinoja parantaa valmistuneiden työllistymisen mahdollisuuksia.
Viime vuosina onkin käynnistetty lukuisia hankkeita, jotka tähtäävät kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden ja työnantajien kohtaamiseen. Viimeisimpänä Savonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston, Kuopion kaupungin ja Kuopion alueen kauppakamarin yhteinen Pohjois-Savon Talent Hub. Kannustammekin kaikkia Kuopion ja lähiseudun työnantajia miettimään mahdollisuuksiaan tarjota työharjoittelujaksoja, opinnäytetöiden aiheita ja työpaikkoja alueen oppilaitoksissa koulutettaville osaajille. Moni heistä haluaa jäädä asumaan Kuopioon tai lähikuntiin, jos siihen löytyy mahdollisuus.
Hankkeet eivät kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös Kuopion kaupungin aktiivisia kotouttamistoimia, esim. matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluja. Vaikka ulkomaisten osaajien työllistyminen ei olekaan varsinaisesti kaupungin vastuulla, tulee sen osaltaan tukea heitä ja heidän perheitään siinä suuressa päätöksessä, jota vieraaseen maahan ja kulttuuriin asettuminen merkitsee. Esimerkiksi monikieliseen päiväkoti- ja leikkikoulutoimintaan sekä harrastusmahdollisuuksiin olisi panostettava ja maahanmuuttajien erityistarpeet muutenkin huomioitava kunnallisessa palvelutarjonnassa. Tähän käytettävät resurssit on nähtävä sijoituksena itäsuomalaisen kasvukeskuksemme haasteelliseen tulevaisuuteen.
Timo Kumlin
kansainvälisen koulutuksen koordinaattori, FT, kuntavaaliehdokas
Atte von Wright
emeritusprofessori, kuntavaaliehdokas