Energia ei ole yksinkertaista

Ilmasto- ja energiapolitiikka on pitkäjänteistä työtä, koska kumpaakin pitää olla saatavilla 365 päivänä vuodessa joka päivän tunti. 21 vuotta sitten pääsin mielenkiintoiseen pestiin Kuopion energian johtokuntaan. Tuolloin alettiin miettimään vielä hyväkuntoisen ja täysin turvekäyttöisen pienemmän Haapaniemi 1:n korvaamista uudella voimalaitoksella. Keskustelu turpeen asemasta polttoaineena oli alkanut ilmastokysymyksenä. Haapaniemi 3 piti olla valmis viimeistään 10-15 vuoden (2013) päästä. Samassa yhteydessä piti miettiä Haapaniemi 2 kattilan uudistaminen joka pienesti tai isosti, heti tai myöhemmin. Tuolloin arvelin, että kattilapuolella tapahtuisi polttotekniikan puhtauden kannalta vielä edistymistä ja toisekseen monipolttoainekattilat Kuopion mittakaavaan olivat kehittymässä. Tuolloin lähdin siitä ehkä vähän valtavirtaaa vastaan, että kattilan pitäisi pystyä normitilassa yli 80% puupolttoon ja muuttamalla jopa 100% puunpolttoon. Olisi kuitenkin selvää, ettei polttoaineen jakeluketjut rakennu ihan muutamassa vuodessa 14-15000 rekan polttoainetuotantomäärille. Näin myöhemmin oma arvioni tulevaisuudesta meni kohtuullisesti putkeen ja puun osuus on tasaisesti kasvanut.

Tulevaisuus on tuota tilannetta entistä hajanaisempi ja hyvä niin. Yhden kortin varaan pelaavien pienydinvoimaloiden kannattajilta loppuu yksinkertaisesti rahat ja siellä missä sitä rahaa on, on mielenkiintoista nähdä missä Helsingissä on pienydinvoimalan sijoituspaikka. Kuopiosta en ydinvoimalalle paikkaa keksi ja onneksi ei tarvitse. Kustannuksiin ei riitä nykyisen Kuopion energian rahat koskaan. Polttamiseen perustuva lämmöntuotanto on järkevää, koska on parempi polttaa metsähake energiaksi, sähköksi ja lämmöksi kuin jättää se metsää lahoamaan ja tuottamaan sama CO2 määrä kuin energiakäytössä. Puu kasvaessaan toisaalla sitoo saman energiamäärän. Haapaniemi 2 uusimisen kohdalla pitää miettiä jo uusia lämmöntuotannon muotoja kuten geotermistä energiaa, lämpöpumppuja jne. ja käytännössä pyrkiä siihen, että lämmityskauden ulkopuolella kesäisin lämpö tuotetaan aurinko- ja hukkalämmöistä lämpöpumpuilla ja varastoimalla. Kuopiossa on jo valmiiksi monenlaista luolastoa ja vanhaa kallioperää vaikkei tämä geotermiselle energialle potentiaali olekaan ihan rannikon luokkaa.

Monia asioita pitää muuttaa mm. rakennusmääräyksissä tulee vaatia aurinkopaneeleja ja keräimiä jokaiselle katolle. Samoin tulee kaukolämpöön pohjautuvat järjestelmät varustaa kaksisuuntaisuudella eli taloyhtiö syöttää aurinkokeräimien hukkalämmön kaukolämpöverkkoon. Kokeiluille pitää olla rahoitusta rakennusten eri kokoluokissa ja erityisesti neuvontaa, koska suurin osa menee liiaksi helpommalla ns. totutuilla keinoilla kohti tulevaisuutta.