Aluepäättäjät saavat todennäköisesti viettää lähitulevaisuudessa unettomia öitä hyvinvointialueiden taloushaasteiden edessä. Kaikki hyvinvointialueet tekevät nyt alijäämää ja sama on toteutumassa ensi vuonna. Yhtä synkältä näyttää Pohjois-Savossa.

Nyt tarvitaan maamme hallitusta apuun. Alijäämän kattamisvelvoite näin lyhyessä ajassa on täysin tekemätön paikka useimmille hyvinvointialueille. Tähän on kerta kaikkiaan saatava enemmän aikaa.

Säästöpaniikki on kehno lähtökohta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiselle. Hyvinvointialueella on nyt käynnissä palvelujärjestelmän uudistaminen. Se tarkoittaa palveluiden ja niiden toteuttamisen tapojen laajaa kehittämistä. Pirstaleisen, siilomaisen tai tilkkutäkkimäisen järjestelmän kehittämisen avainsana on integraatio. Integraation pitää tapahtua nykyistä paremmin niin erikoissairaanhoidon ja perustason välillä kuin sosiaalihuollon palveluiden ja terveydenhuollon kesken.

Pohjois-Savo on maantieteellisesti iso alue. Ihan kaikkea emme voi keskittää suuriin yksiköihin, tai vaikka keskittäisimme, se tuskin toisi onnea tai edes haluttua tehokkuutta. Palveluverkoston tarkastelu on kuitenkin pakollista ja samaan aikaan on pystyttävä yhdenvertaisuuden ja tasalaatuisuuden toteuttamiseen. Yhdenvertaisuus palveluissa ei tarkoita tiettyä kilometrimäärää palvelupisteeseen. Liikkuvien palveluiden pilotointi ja kehittäminen pitää saada nopeasti käyntiin.

Sotepalvelut ovat valtavan suurissa muutoksissa. Kukaan ei voi luvata etteivätkö palvelut ja myös palveluverkko tule muuttumaan. Palveluiden pitääkin muuttua jotta pysymme kiinni ajassa, ei pelkästään talouden tähden vaan siksi että myös koko yhteiskunta muuttuu. Monissa asioissa olemme jääneet menneille vuosikymmenille maailman muuttuessa ja nyt on kehittämisen aika. Tähän tarvitaan aikaa, suunnitelmallisuutta ja henkilöstön mukaan ottamista.

On ihan selvää että talouspaineet, sopeuttamistoimet ja leikkauslistat ohjaavat tällä hetkellä liian voimakkaasti toiminnan kehittämistä. Vaarana on että ihmiset jäävät hoitamatta eivätkä saa tarvitsemaansa apua ainakaan ajoissa. Pidemmällä aikavälillä riskinä on epäonnistuminen toimivan ja tehokkaan järjestelmän rakentamisessa koska olemme säästäneet silmämme sokeiksi myös kehittämisen mahdollisuuksista.

Hyvinvointialueen päättäjien on pystyttävä katsomaan yksittäisiä kuntia ja yksittäisiä toimipisteitä pidemmälle, meidän on katsottava kokonaisuutta. Hyvinvointialueiden on kannettava oma vastuunsa uudistuksen eteenpäin viemisessä. Tässä melko epätoivoisessa taloustilanteessa valtiovalta ei saa kuitenkaan jättää kaikkea alueiden harteille.

 

 

Kaisa Kantele

Kaisa Kantele

aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja