Suomen kylmän ilmaston vuoksi esi-isämme olivat pakotettuja suunnitelmallisuuteen ja työskentelemään kovasti selviytyäkseen pitkistä talvista. Myöhemmin tämä piirre jalostui innovatiivisuudeksi, jonka ilmentymänä yritykset satsaavat kehitystyöhön ja vientiin. Suomen kilpailukyky perustuukin osaamiseen, ahkeruuteen ja askeleen muita edellä olemiseen. Kopioimalla muita emme yksinkertaisesti voi pärjätä pidemmällä aikavälillä.
Tätä taustaa vastaan on suorastaan outoa, että eduskuntamme kiirehti myöntämään luvat lisäydinvoiman rakentamiselle ennen saman kokoluokan satsauksia uusiutuviin energialähteisiin. Näin eduskunta varmisti, että Suomessa siirtymäajan teknologialla on mahdollisimman suuri jalansija mahdollisimman pitkään. Ydinvoima on tuontiteknologiaa, joka työllistää pääasiassa ulkomaalaisia työntekijöitä. Olkiluoto-3:n rakentamisen aikataulut venyvät ja alkuperäinen kustannusarvio on ylittymässä n. 1,5 kertaisesti 4,7 miljardiin euroon. Ainut aidosti kotimainen asia ydinvoiman kohdalla on ydinjätteiden loppusijoitus.
Suomen onkin varsin pian valittava aikooko maamme osallistua tulevaisuuden energiateknologian kehittämiseen, vai hankimmeko sitä jälleen kerran muilta.
Uusiutuva energiateknologia on maailman nopeimmin kasvava ala, joka voisi työllistää laajasti erityisesti Pohjois-Savossa. Esimerkiksi Varkauteen voitaisiin keskittää biopolttoaineisiin liittyvää kehitystyötä ja tuotantoa. Tuulivoiman rakentaminen ja energiapuun korjaaminen voisi työllistää laajemminkin maakunnassamme. Edellä mainitut alat tarjoaisivat työtä myös useille alihankintaketjuun kuuluville konepajoille.
Ruotsiin on suunnitteilla tuulivoimapuisto, jonka kapasiteetti tulee olemaan 8-12 Twh vuodessa. Tämä on huima luku, sillä tällä määrällä voitaisiin korvata kaksi vanhempaa ydinvoimalaa. Vastaava kapasiteetti voitaisiin sijoittaa Suomessa perämerelle. Kysymys onkin poliittisesta tahdosta puuttua ja vastata mm. paperiteollisuuden rakennemuutokseen luomalla suomalaisille työpaikkoja menetettyjen tilalle.
VTT on hiljattain arvioinut, että Suomesta voisi kehittyä pohjoisiin ilmasto-olosuhteisiin erikoistuneen tuulivoimaosaamisen vientimaa. Näin voisimme jälleen kerran muuttaa maamme pohjoisen sijainnin voitoksemme. Lämmin ilmasto ei takaa hyvinvointia, kuten olemme oppineet Etelä-Euroopasta.
Harri Auvinen
Tekniikan tohtori, kansanedustajaehdokas (Vihr.)
Kirjoitus julkaistaan Koillis-Savossa.