Asunnottomuus on lähtenyt kasvuun ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen, vaikka vielä vuonna 2023 yleisesti ajateltiin, että asunnottomuus on poistettavissa tällä vuosikymmenellä. Viime vuonna 2024 häädöt lisääntyivät viidenneksellä edelliseen vuoteen 2023 verrattuna. Asunnottomuuden poistumista edesauttoivat asunnottomuuden ehkäisyyn tähtäävä hanke sekä Asunto Ensin-hankkeesta syntynyt periaate. Itä-Suomessa asunnottomuus on keskittynyt isoimpiin kaupunkeihin, Kuopioon ja Joensuuhun. Maamme hallitus on toimillaan vaikuttanut, että vuosia jatkuneen hyvän kehitys on kääntynyt taas huonompaan suuntaan, jossa yhä useampi joutuu ongelmiin. Hallituksen politiikassa näkyy yksilön vastuun korostuminen: sosiaalisten ongelmien katsotaan olevan kiinni yksilöstä itsestään ja keinoksi tarjotaan jokaisen omaa ryhdistäytymistä. Tällaisella puheella yhteiskunnallinen ongelma siirretään yksilön vastuulle, eikä rakenteellisia ratkaisuja tarvitse etsiä.
Viimeaikainen asunnottomuustutkimus kuitenkin osoittaa, että asunnottomuuden taustalla on monia eri syitä: esimerkiksi päihdeongelmat koskettavat vain osaa asunnottomista eikä työllistyminen enää tarjoa ulospääsyä köyhyydestä. Katse voidaan kohdistaa myös asuntomarkkinoihin, jotka ajavat ihmisiä epäinhimillisiin tilanteisiin.
Asunnottomuutta voidaan torjua paikallisesti, mutta miten? Kuntien ja hyvinvointialueen tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä asumisen esteiden poistamiseksi. Hyvinvointialueita tarvitaan tuottamaan toimivia sotepalveluita, tunnistamaan erityistä tukea tarvitsevia. Kuntien kaavoitusratkaisut ja tonttipolitiikka, asuinalueiden kehittäminen monimuotoisiksi sekä kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen ovat avainasemassa asunnottomuuden torjunnassa. Lisäksi kansalaisjärjestöt ovat jo vuosia tehneet arvokasta ja osaavaa työtä luomalla turvaverkkoja ihmisillä. Hallituksen leikkausten valossa, järjestöjen ja julkisten palveluiden yhteistyötä olisi vahvistettava merkittävästi.
Asunnottomuuden ratkaiseminen on ennen kaikkea arvovalinta. Hallituspuolueet vetoavat talouspolitiikassaan “vesiputousefektiin”, jossa ylempien sosiaaliluokkien hyvinvoinnin kerrotaan valuvan alaspäin alempien tuloluokkien hyvinvoinniksi. Hyvätuloisten vaurastuminen ei tutkimusten mukaan ulotu huono-osaisille. Huono-osaisuuden ja asunnottomuuden ratkaisut ja niihin liittyvät palvelut on siksi kohdennettava suoraan niitä tarvitseville ihmisille. Huono-osaisuuteen puuttumisen on todettu lisäävän hyvinvointia kaikilla yhteiskunnan tasoilla, myös ylemmissä
tuloluokissa.
Asunnottomuuden ratkaisu edellyttää vahvaa yhteistyötä ja näkemystä, selkeää vastuunottoa sekä kaikkien kuntalaisten solidaarista suhtautumista yhteiskuntamme heikompiosaisiin. Sosiaalipoliittisten leikkausten ja kasvavien asunnottomuus ja työttömyystilastojen valossa kysynkin: Mikä on Kuopion ja Pohjois-Savon tahtotila turvata kaikille ihmisille elämän perusedellytykset ja pitää heidät mukana yhteiskunnassa?
Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 11.5.2025.
Petra Kairinen
Kuopion kaupunginvaltuutettu
Pohjois-Savon aluevaltuutettu