Kuopion kaupunki valmistelee johtamisjärjestelmäänsä ja hallintosääntöönsä mittavia uudistuksia, jotka tulisivatkeskittämään valtaa aiempaa harvemmalle joukolle.
Esimerkiksi asemakaavoista päättämistä ollaan käsitykseni mukaan siirtämässä pois valtuustotasolta (59 jäsentä) lautakuntatasolle (11 jäsentä). Nykyisellään asemakaavat käsitellään ensin kaupunkirakennelautakunnassa ja sitten kaupunginhallituksessa, jonka jälkeen ne etenevät vielä kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn.
Vaikka prosessi on moniportainen ja sitä myötä jokseenkin aikaa vievä, on mielestäni huomion arvoista, että ainoastaan kaupunginvaltuustossa on kuntavaalien äänimäärän mukainen puoluejakauma ja arvopohja edustettuna kokonaisuudessaan.
Asemakaavat ovat keskeinen osa sitä kehystä, millä tulevaisuuden elinympäristö rakentuu. Esim. pienydinvoimalan tai sellutehtaan sijoittamisesta käytävä keskustelu kuuluu mielestäni jatkossakinvaltuustotasolle.
Kaavoituksen läpiviennin nopeutta ei siis pidä tulevissauudistuksissa arvottaa liian korkealle kuntademokratian toteutumisen kustannuksella. Kaupunginvaltuustolla on tärkeä laadunvarmennuksellinen rooli merkittävissä kaava-asioissa, joiden vaikutukset saattavat olla kauaskantoisia.
Petri Nieminen, kaupunginvaltuutettu, kaupunkirakennelautakunnan jäsen, kuntavaaliehdokas (sit.)
Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 14.3.2025.