Suomeen on juuri julkaistu ensimmäinen kansallinen pölyttäjästrategia. Sen tarkoituksena on ensin pysäyttää pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen, ja lopulta vakiinnuttaa pölyttäjäkantojen kehittyminen myönteiseen suuntaan. Pölytys turvataan sekä luonnonvaraisten pölyttäjien suojelulla sekä käyttämällä tarhattuja pölyttäjiä.
Eikä pölyttäjästrategiaa ole luotu vain strategioiden kirjoittelun ilosta. Pölyttäjähyönteisten, esimerkiksi mehiläisten, kimalaisten ja perhosten, määrä on romahtanut koko maailmassa. Pölyttäjillä tarkoitetaan siis niitä hyönteisiä, jotka aikaansaavat kukkien ristiinpölytystä kerätessään niistä ravintoa. Pölyttäjäkatoon on lukuisia syitä, mutta keskeisimmät niistä ovat pölyttäjien elinympäristöjen katoaminen, hyönteismyrkkyjen käyttäminen maataloudessa ja yksityiskäytössä, vieraslajien, kuten lupiini, leviäminen ja ilmastonmuutos. Pölyttäjien väheneminen vaikuttaa hyönteispölytteisten viljelykasvien tuottavuuteen. Jo nyt Suomessa rypsin ja rapsin sadot kärsivät pölyttäjien määrän vähentyessä. Pölyttäjät ovat siis yksi ruokatuotantomme keskeisiä lenkkejä, emmekä osaa kaikkinensa vielä ymmärtää, mihin kaikkeen niiden häviäminen voi vaikuttaa. Esimerkiksi Suomi hyödyntää metsiensä marjasatoa laajasti, mikä on myös kiinni luonnon pölyttäjistä. Kiinassa on jo nyt alueita, joissa kasvien pölyttäminen tehdään käsin pensselillä. Se, jos mikä tulee kalliiksi yhteiskunnalle.
Kuopion kaupungilla on nyt mainio mahdollisuus toimia edelläkävijänä, ja Kuopion Vihreät esittävät valtuustoaloitteessaan “Kuopiosta pölyttäjäystävällinen kaupunki” monenlaisia kehitystoimia, joilla voimme turvata pölyttäjien mahdollisuuksia Kuopion alueella. Toimien hyödyt ovat ilmeiset luonnon monimuotoisuudelle, mutta hyvät ja oikein suunnatut toimet pölyttäjien hyväksi kaupunkialueiden hoidossa voivat jopa toimia kaupungille säästökohteena. Jos esimerkiksi kaupunki suosii niittyjä nurmialueiden sijaan, on huoltokustannukset pienemmät. Jokainen säästetty pusikko lisää pölyttäjille otollisia olosuhteita.
Kaupungit voivat vaikuttaa merkittävästi pihapiirien, puistojen ja lähiluonnon osalta pölyttäjien olosuhteisiin. Kuopiossa on jo nyt tehty monia toimia, jotka edistävät pölyttäjien elinvoimaisuutta. Tällaisia toimia ovat olleet niittyalueiden lisääminen ja kasvilajivalintojen tekeminen kaupungin puistoalueissa.
Aloitteessa esitämme, että kaupungin tulee varmistaa arvokkaiden perinneympäristöjen eli -biotooppien asianmukainen hoito. Esimerkiksi Antikkalan rinteessä kasvaa arvokasta niittyä, jonka hoidon, esimerkiksi oikea-aikaisen niiton, kaupunki on jättänyt viime vuosina liian sivuun.
Pölyttäjien elinympäristöjä on kartoitettava (niityt, piennaralueet, pölyttäjille soveltuvat piennaralueet ja metsiköt) keskeiseltä kaupunkialueelta ja taajamista. Tämän jälkeen voimme laatia arvokkaimmille pölyttäjäkohteille kohdekohtaisia hoitosuosituksia, kuten oikea-aikainen niitto ja pölyttäjien huomioiminen metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä.
Myös uusien niittyalueiden kartoittaminen esimerkiksi olemassa olevien puistoalueiden reunoilla ja pientareilla pölyttäjien hyväksi on tärkeää. Meidän tulee ottaa myös uusien niittyjen perustaminen jatkossa huomioon uusien asuinalueiden kehittämisessä.
Kuopion kaupunkialueella on jo ongelmia haitallisista vieraslajeista, kuten jättipalsami, lupiini ja jättiputki. Nämä vieraslajit valtaavat alueita Suomen omilta kasvilajeilta, ja ovat ulkoisesta näyttävyydestä huolimatta huonoja kasveja pölyttäjille. Tästä voit lukea lisää esimerkiksi vieraslajit.fi tai wwf:n sivustoilta. Kuopiossa vieraslajeja löytää myös kaupunkimetsistä, kuten Puijolla, Neulamäessä ja Huuhanmetsässä. Torjuntaa ja hävittämistä tulisi toteuttaa suunnitelmallisesti erityisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilla alueilla ja niiden ympäristössä. Kuopiossa on juuri nyt meneillään hanke, jolla kartoitetaan liitoskuntien vieraslajeja, ja torjutaan jättipalsamin leviämistä Puijolla.
Kaupungin omien toimien lisäksi pölyttäjien elinympäristöjen puolesta tulisi innostaa toimimaan kaikki kuopiolaiset. Jokainen meistä voi tehdä arjessaan pölyttäjäystävällisiä tekoja. Voimme omissa pihoissamme torjua vieraslajeja ja säästää pusikoita ja pajuja. Voimme lisätä pölyttäjille hyviä kasveja ja välttää hyönteismyrkkyjä ja ThermaCell-tyyppisten hyttystorjujien käyttöä. Voimme kannustaa omia taloyhtiöitämme muutokseen ja osallistua vieraslajien torjuntatalkoisiin.
Yksittäisten kuntalaisten innostamisen lisäksi kunnassa tulee lisätä yhteistyötä oppilaitosten, taloyhtiöiden, asukasyhdistysten ja järjestöjen kanssa pölyttäjien elinolojen parantamiseksi ja vieraslajien torjumiseksi.Verkostoituminen muiden pölyttämyönteisten kuntien ja organisaatioiden kanssa lisää myös ideoita kehittää toimintaa. Esimerkiksi Jyväskylässä lampaat huolehtivat kaupunkiniittyjen hoidosta Kuokkalan Suuruspäässä, Sulkulantien ja Lampitien kulmauksessa sekä Samulinniemessä. Samankaltaisia toimia toteutetaan myös Oulussa.
Kun päätöksiä tehdään, nousee usein esiin kysymys rahasta. Pölyttäjäystävällisten toimenpiteiden kustannukset eivät ole kaupungille massiivisia. Pölyttäjien olosuhteiden turvaaminen on Kuopion tavoitteiden mukaista (luonnon monimuotoisuusohjelma, tuleva ja nykyinen kaupungin strategia, ilmastopoliittinen ohjelma). Näin ollen en keksi mitään syitä, miksi tätä asiaa emme haluaisi edistää kaupungin toimesta.
