Mistä tämä alijäämän kasvu johtuu? Kuopion ennustettu alijäämä tälle vuodelle tulee suurimmaksi osaksi koostumaan verotulojen rytmihäiriöstä, sairaanhoitopiirin alijäämän kattamisesta sekä mitä todennäköisimmin kuluvan vuoden talousennusteen virheellisyydestä. Edellisinä vuosina talousennuste on ollut n 10 miljoonaa alakanttiin verrattuna toteutuneeseen. Mikäli kaikki edellä mainitut tekijät siivotaan pois, niin alijäämä ei kovin kauaksi talousarviosta päädy. Näin ollen esiin nostetut verojen ja maksujen korotukset talouden paikkaamiseksi voikin olla liian hätäinen päätös.
Useamman vuoden kuntien tuloja on vähentänyt myös Sipilän hallituksen valtionosuuksien indeksijäädytys. Lisäksi edelleenkin vaikuttaa Kiky-sopimuksesta aiheutunut kuntien verokertymän pienentyminen. Tämä on kylläkin luvattu kompensoida kunnille ja indeksijäädytyksen pitäisi loppua nyt tähän vuoteen. Budjetin laadintaa hankaloittaa myös se, että lopullinen laskelma valtionosuuksista tulee aika myöhään. Valtiovallalta toivoisi ennustettavuutta kuntatalouden suunnittelun tueksi. Sipilän hallituksen taloustalkoot vyöryy kuntien alijäämäksi ja veronmaksajien kukkaroista maksettaviksi.
Kuntalaisia kehottaisin nyt tarkistamaan kuluvan vuoden verotuksensa. Lisäverot voi maksaa jo nyt loppuvuodesta, jos henkilökohtaisessa verotuksessa veroja ei kerry tarpeeksi tuloihin nähden. Verouudistuksen tarkoitushan on päästä reaaliaikaiseen verokertymään, mutta tähän tavoitteeseen ei nyt alkuvaiheessa vielä päästä vaan syntyy rytmihäiriö verokertymän laahatessa. Toisaalta verottaja kyllä oikaisee verotuksen ensi vuonna, mutta verotuksen rytmihäiriö aiheuttaa nyt osaltaan päätöksenteossa paniikkijarrutusta. Tämä voi vaarantaa mm koulujen ja päiväkotien toimintaa sekä sosiaalipalveluiden saatavuutta Kuopiossa.
Peruskaupunkihan tänä vuonna ei ole kovinkaan paljon budjettia ylittämässä, vain sote-puolella perusturvassa tulee maltillinen ylitys. Siinä mielessä Kuopion YT-neuvottelutkin on eräänlaista hätäjarrutusta. Henkilöstön vähentäminen kasvun ja oppimisen palvelualueelta ja mm opetuksen ja varhaiskasvatuksen varahenkilöstöjärjestelmän pilotoinnin karsiminen eivät voi olla vaikuttamatta Kuopion palveluihin ja henkilöstön hyvinvointiin vaikka alijämän syyt ovatkin suurelta osin ulkoiset.
Kuopiossa erikoissairaanhoito on muuhun maahan verrattuna kallista ja perusterveydenhuollon resurssi kärsii palveluiden kustannusten epäsuhdasta. Perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito ovat samassa budjettiraamissa, jolloin toisen paisuessa pienempi kituu. Kuntalaki kuitenkin määrää myös kuntayhtymissä syntyvät alijäämät katettaviksi ja nyt sairaanhoitopiirin alijäämän kattamisesta syntyvä kustannuksen vaikutus kuntien talouteen on tänä vuonna kerrannainen verotuksen rytmihäiriön vuoksi.
Pitäisi oikeasti tehdä jotain toisin, kun kerran siihen on lupa. ITC-kuluihin pitäisi kaupungissa saada jotain rotia ja tarkastella kaupungin ja konsernin muutakin kulurakennetta kuin vain henkilöstökuluja pitäisi käydä tiheällä kammalla myös läpi. Toivon sekä Kuopion kaupungin että sairaanhoitopiirien tarkastuslautakunnilta selvitystä ICT-kulujen kehityksestä ICT:n palveluiden ja ylläpidon ulkoistuksen jälkeisiltä vuosilta.
Investointeja tullaan Kuopiossa myös harkitsemaan tarkkaan. Investointilistassa on valitettavasti paljon sellaista, mitä on toteutettava, jotta Kuopion kaupunki pysyy kehityksen kelkassa mukana. Kuopion kaupungin vetovoiman katoaminen olisi onnetonta tulevaisuuden kannalta. Joitain investointeja voidaan varmaan siirtää. Investoinneista valtuustoryhmät neuvottelevat marraskuun aikana.
Onnea KuPSille jalkapalloliigan mestaruuden johdosta! Mestaruus tuli vaikka keskuskenttä on se mitä se on. Mestaruuteen tarvitaankin siis jotain muuta kuin hulppeat puitteet. Keskuskentän katsomon rakentaminen tulee varmaankin investointilistalle, mutta ei varmaankaan aivan siinä aiemmin suunnitellussa laajuudessa. Tästäkin on ryhmien sovittava keskenään.
Henkilökohtainen mielipiteeni on edelleenkin, että liikuntapaikkojen rakentamisessa on tähdättävä siihen, että kuntalaiset liikkuu. Keskuskentän VIP- ja ravintolatiloja ei pitäisi kustantaa veronmaksajien rahoilla. Liiketoiminnallinen erillinen yksikkö keskuskentälle sopisi mielestäni parhaiten yritysyhteistyöllä kustannettavaksi. Kaupungin ei tule kantaa yrittämisen riskiä tuolta osin, se kuuluu yrittäjille.
Haluan olla vaalimassa veronmaksajien eli kuntalaisten etua sekä heikompiosaisten palveluiden säilymistä Kuopiossa.
Marja Berg
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja, maakuntahallituksen jäsen