Taloustutkimuksen kuntien Imago 2017-tutkimuksessa Kuopio nousi kokonaisarvioinnissa toiselle sijalle ja oli suurista kaupungeista ykkönen. Tämän perusteella voisimme siis olla tyytyväisiä, että Kuopio todellakin ottaa päätöksenteossaan huomioon yritysvaikutukset. Tyytyväisyysteen ei kuitenkaan ole syytä tuudittautua; maakuntauudistus on ovella ja suuria muutoksia on tapahtumassa. Kuka ptiää yrittäjien puolta tässä rytäkässä?
Tein Kuopion kaupunginvaltuustoon aloitteen yritysvaikutusten arvioinnin kehittämiseksi lisäämällä yhteistyötä Kuopion Yrittäjien, Kuopion Kauppakamarin ja Nuorkauppakamarin kanssa. Vastaus valtuustoaloitteeseen on kaupunginhallituksen 23.4. kokouksen esityslistalla. Kuten jo aloitteessani totesin, Kuopion kaupungin johto ja yrittäjäjärjestöt tapaavat säännöllisesti ja vuorovaikutus on kehittynyt. Kaupungin toimielimissä yritysnäkökohdan huomioiminen ei kuitenkaan ole kaikenkattavaa. Muun muassa pysäköintimaksujen korotus valmisteltiin niin, ettei yrittäjiin oltu yhteydessä. Kaupungin päättäjien ymmärrys julkisesti omistettujen yhtiöiden toiminnasta ns kilpailluilla markkinoilla on myös vajavaista.
Kuopion kaupungin ja maakunnan muidenkin kuntien valmistellessa maakuntahallintoa on menossa myös valmistelua, jossa demokratia ei toimi kuten Mestar johtokunnan varapuheenjohtaja Petteri Heikkinen kirjoituksessaan toteaa (SS 5.4.2018). Julkista keskustelua sen enempää kuin ryhmien välistä keskustelua ei ole käyty lainkaan Kallaveden työterveyshuollonliikelaitoksen (TTH-LL) kohtalosta. Eikä yrittäjäjärjestöjen kantaa asiasta ole kysytty lainkaan.
Kaupunginhallituksen 23.4. kokouksen listalla on myös esitys, jossa Kuopion kaupunki sitoutuu siihen, että Kallaveden TTH-LL liitetään osaksi osakeyhtiötä, jossa on mukana myös Siilinjärven kunnan, Varkauden kaupungin ja sairaanhoitopiirin työterveyshuollot. Aiemmin Kallaveden TTH-LL on tuottanut palveluita myös yrityksille, mikä lasketaan kilpailevaksi toiminnaksi, minkä lainsäädäntö velvoittaa lopetettavaksi 31.12.2018 mennessä. Näinpä tähän on keksitty näppärä ratkaisu, perustetaan kaksi yhtiötä, toinen in-house periaatteella toimiva yhtiö, jolloin Kuopion kaupungin tai tulevan maakunnan ei tarvitse kilpailuttaa omaa työterveyshuoltoaan. Toinen markkinaehtoinen yhtiö perustetaan markkinoilla toimimista varten eli julkisessa omistuksessa toimiva osakeyhtiö jatkaisi toimimista kilpailluilla markkinoilla eli tekisi edelleenkin markkinahäiriköintiä. Marrkinaehtoisessa yrityksessä tulisi olemaan kokonaista yksi työntekijä, muu henkilökunta vuokrataan in-house asemassa olevalta yhtiöltä.
Mielenkiintoista on lukea selostusta perustettavien julkisten työterveyshuollon yritysten yritysvaikutusten arviointia. Ei sanaakaan siitä, että kyseinen julkisessa omistuksessa oleva markkinaehtoinen työterveyshuollon yhtiö toimii markkinoilla, joilla markkinat jo toimivat. Kohdassa ’Vaikutukset yrityksiin’ kerrotaan, että pienet yritykset kuten mikroyritykset ovat usein julkisen työterveyshuollon asiakkaita. Hankkeella pyritään turvaamaan se, että myös julkinen työterveyshuolto voi tarjota lakimääräisen työterveyshuollon lisäksi myös kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa. Perustehan on täysin kestämätön, koska kyllä myös mikroyritykset voivat saada kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa yksityisillä markkinoilla toimivilta yrityksiltä. Markkinat ovat toimivat eikä julkinen työterveyshuollon yritys tarjoa mitään sellaista, mitä markkinoilta ei nyt jo muutenkin saisi.
Lisäksi Kuopion kaupunginvaltuusto ohitetaan täysin tässä päätöksenteon prosessissa. Päätös edellyttää sitoutumista tähän sekä in-house tth-yhtiöön että markkinaehtoiseen yhtiöön on kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen esityksessä huhtikuun loppuun mennessä. Kaupunginvaltuusto on kuitenkin ylin päättävä elin eikä kaupunginvaltuustolla ole enää kokouksia huhtikuussa. Tämä tarkoittaa aika suurta demokratiavajetta Kuopion kaupungin päätöksenteossa.
Kaupungin omistajaohjausjaoston 23.4. esityslistalla on myös liikelaitoskuntayhtymä Servican yhtiöittämiseen tähtäävä esitys. Servica tuottaa pääosin in-house asemassa huoltopalveluja Kuopion kaupungille ja sairaanhoitopiirille. Kouluruokailu menettää arvonlisäverovähennysoikeutensa siinä vaiheessa, kun yhtiöittäminen tapahtuu. Mielestäni Servican toiminnot voitaisiin järjestää uudelleen toisellakin tapaa. Ruokapalvelut ja laitoshoito voitaisiin palauttaa takaisin kaupungin ja KYSIn toiminnaksi. Esimiesten määrä mm laitoshoitajien kohdalla vähenisi, kun osastonhoitajat palaisivat laitoshoitajien esimiehiksi ja siten laitoshoitajien työ integroituisi paremmin yksiköiden toimintaan. Välinehuolto voitaisiin samoin palauttaa sairaaloille ja terveyskeskuksille takaisin, jolloin toiminta palvelisi paremmin mm leikkaustoimintaa. Tavaratilaukset ja logistiikka toimis parhaiten IS-hankinnan yhteydessä, joka jo on osakeyhtiömuotoinen ja useiden kuntien omistama. Kiinteistöpalveluita varten voisi perustaa maakunnan in-house asemassa olevan yhtiön.
Maakunnan terveydenhuollon julkisomisteiset tukipalvelut on myös muutamien päättäjien mielestä laskettava häiriköimään markkinoille, jos maakuntauudistus ja sote-uudistus menevät finaaliin. Tukipalveluita ovat muun laboratorio- ja kuvantamistoiminnot, joiden asemaa halutaan vahvistaa siten, että niiden ulosmyyntiä yksityisille yrityksille halutaan lisätä 20% liikevaihdosta. Tämän suuntainen esitys tuli niin sanotusti puskista sekä Kuopion kaupunginvaltuuston esityslistalle että myös Pohjois-Savon maakuntahallituksen listalle ja esityksen takana olikin niin sanottu ’yritysystävällinen’ puolue. Kuopion kaupunginvaltuustossa esityksestä äänestettiin ja Vihreät valtuustoryhmä oli ainoa ryhmä, joka äänesti yhtenäisenä tällaista esitystä vastaan.
Kuopion ja Pohjois-Savon maakunnan päättäjät taitavat mahtua yhteen taksiin, sen verran erikoisella tavalla näitä liikelaitoksia ollaan yhtiöittämässä ja markkinahäiriköintiä jatketaan kepulikonsteilla. Yrittäminen markkinoilla nähdään toiminnaksi, jota julkisin varoin voidaan harjoittaa. Tämä on kuitenkin markkinahäiriköintiä seuraavista syistä. Julkisilla yrityksillä on suurin osa investoinneista tehtyinä jo verovaroin, jatkoinvestointeihin voi saada lainaa Kuntarahoituksesta ja takaajana toimii kunta, jolloin vakuuksien ei tarvitse olla samaa luokkaa kuin yksityisillä yrityksillä. Konkurssisuoja on myös usein julkisomisteisilla yhtiöillä olemassa, vaikkakin Kuopiossa nyt yksi poikkeus nähtiinkin. Ennen Kevaman konkurssia yhtiötä ehdittiin kyllä myös pääomittaa kaupungin toimesta.
Kuopion kaupungin päättäjille esittäisin myös koulutusta markkinataloudesta. Eli toimimmeko pro-market vai pro-business periaatteella. Kaavoituksessa ja rakennusoikeuden myynnissä taitaa Kuopiossa vallita nyt pro-business kulttuuri mm Mölymäen alueen kaavoituksessa ja rakennusoikeuden myynnissä. Osmo Soininvaara kirkastaa tämän periaatteellisen eron blogissaan: Kun kunta myy tai vuokraa tonttia yritystoimintaan, pro business -puolue haluaa antaa sen alihintaan sopivasti valitulle toimijalle ja pro market -puolue luovuttaisi sen tarjouskilpailun perusteella eniten maksavalle. Lisää asiasta löytyy Osmo Soininvaaran blogeista mm http://www.soininvaara.fi/2018/02/11/suomen-puolueiden-tila-1-kokoomus/
