Kaupunginvaltuuston käsittelyssä on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2017-2020. Ohjelman tavoitteena on ohjata ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä, ja sen laatimisesta linjataan mm. lastensuojelulaissa (12 §)
Nyt käsittelyssä oleva ohjelma on laaja kokonaisuus siitä millainen palveluverkosto kaupungissamme tällä hetkellä on ja mitä haasteita lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyy.
Hyvinvointisuunnitelmassa toistuvat varhainen tukeminen ja matalan kynnyksen palvelut sekä niiden kehittäminen. Nämä tavoitteet ovatkin Kuopiossa erityisen tärkeitä, sillä matalimman kynnyksen palveluihin kuten perheneuvolaan ja Sihdin nuorten vastaanottoon on pahimmillaan neljän kuukauden jonot. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat myös ruuhkautuneet ja takovat lähetteitä erikoissairaanhoitoon lasten- ja nuorten psykiatrialle kovalla tahdilla. Kuopio jota markkinoidaan parhaana paikkana lapsiperheille on myös kaupunki jossa monet palvelut toimivat minimimitoituksella.
Vaikka iso osa kuopiolaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, on palveluiden tarve kuitenkin kovassa kasvussa. Lapsiperheiden kotipalvelua ja ennaltaehkäisevää perhetyötä on lisätty jatkuvasti, mutta myös niiden tarve näyttää kasvavan. Myös nuorten mahdollisuudet tavata koulupsykologia tai kuraattoria ovat välillä heikkoja.
Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvussa. Valtaosa lastensuojeluilmoituksista liittyy kuitenkin aikuisten eikä lasten toimintaan. Huolenaiheita ovat vanhemman jaksaminen, päihteiden käyttö, perheväkivalta. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa aivan olennaisesti se, miten vanhemmat voivat. Riittävät mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat tässä avainasemassa. Lapset voivat hyvin kodissa jossa vanhemmat voivat hyvin.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on paitsi kuvata vallitsevaa tilannetta myös tehdä näkyväksi epäkohdat joita lasten ja nuorten kasvuoloissa on. Näihin havaittuihin epäkohtiin tulisi myös puuttua ja korjata ne. Pitkät jonot matalan kynnyksen palveluihin on nähdäkseni yksi näistä epäkohdista.
Hyvinvointisuunnitelmassa todetaan monessa kohtaa että ongelmat tulisi tunnistaa varhain ja tarjota apua nopeasti ja ennaltaehkäisevästi. Avainasemassa pikkulapsiperheiden kohdalla huolen tunnistamisessa ovat varhaiskasvatuksen ammattilaiset, jotka kohtaavat ison osan kuopiolaisista alle kouluikäisistä lapsista ja vanhemmista. Liian suuret ryhmäkoot sekä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen asettavat isoja haasteita perheiden ongelmien ja tarpeiden tunnistamiselle ja tuen tarjoamiselle.
Lasten hyvinvointi ei ole tärkeää ainoastaan heidän tulevaisuutensa kannalta, se ei ole tärkeää vain sen vuoksi että meillä on tulevaisuudessa riittävästi veronmaksajia. Lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään elämään juuri nyt, ja meidän aikuisten tehtävä on varmistaa että näin todella tapahtuu.
