Kuopion kaupungin strateginen metsäsuunnitelma on tulossa lähiaikoina kaupunkirakennelautakunnan, kaupunginhallituksen ja lopulta kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Virkavalmisteluna laaditun alustavan pohjaesityksen mukaisella suunnitelmalla vaikutettaisiin metsien operatiivisen käytön lisäksi merkittävästi myös kaupungin luonnonsuojelu- ja kaavoituspoliittisiin linjauksiin.
Luonnonsuojelualueiden lisäämisen osalta pohjaesityksen tavoite on hyvin maltillinen – niitä ”pyritään lisäämään”. Suunnitelmassa todetaan myös, että ”mahdolliset uudet suojelualueet eivät saa kuitenkaan vaarantaa kaupungin maankäytöllisiä tavoitteita” (s. 33). Lisäksi linjataan, että ”Luonnonsuojelualueet eivät myöskään saa vaikeuttaa kaupungin omistamien alueiden aktiivista virkistyskäyttöä ja virkistyskäytön kehittämistä” (s. 34). Asiaa valmistelleiden virkamiesten keskuudessa luonnonsuojelun siis koetaan lähinnä vaarantavan ja vaikeuttavan muita asioita – yhteensovittamisesta ei puhuta. Taajamissa ja kasvualueilla suojeluratkaisut halutaan tehdä pääsääntöisesti osana kaavoitusprosessia, mikä tulisi jatkossa aiheuttamaan ristivetoa luontoarvojen ja rakentamisen välillä.
Kun raha puhuu, niin kaavoitustilanteessa luonto saa monesti väistyä. Vai kuinka monta luonnonsuojelualuetta Kuopioon on tähän mennessä perustettu osana kaavoitusprosessia? Käsitykseni on, että 0. Mielestäni pohjaesityksen mukaisia kaavoituspoliittisia linjauksia ei tule toteuttaa metsäsuunnitelman laadinnan yhteydessä, eikä metsien suojelua ylipäätään ”lukita” vain kaavojen yhteydessä tehtäväksi.
Jotta luonnonsuojelualueiden määrän lisääminen ei jäisi vain pyrkimisen tasolle, olisi valtuuston tärkeää linjata asialle määrällisesti mitattava tavoite. Tulee muistaa, että kunnilla on myös oma lakisääteinen vastuunsa luonnonsuojelun edistämisestä. Kotimaisiin verrokkikaupunkeihinsa nähden Kuopio on luonnonsuojelualueiden määrän suhteen jäljessä, vaikka resurssiviisausohjelman mukaan kaupungin onkin tulevaisuudessa tavoitteena olla ”kansainvälisesti tunnettu kestävän luontomatkailun kaupunki”. Nykyinen suojelutaso on Kuopiossa n. 6 % (755 ha), kun esimerkiksi Tampereella vastaava lukema on n. 14 % (1035 ha).
EU:n biodiversiteettistrategiassa mainitun 10 % tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan Kuopiossa luonnonsuojelualueiden määrään lisäystä 4 %. Hehtaareina tämä tekee n. 500 ha, mikä olisi oiva tavoite. Vuonna 2013 tehdyssä metsäinventoinnissa arvokkaita luontokohteita tunnistettiin kaupungin mailta noin 1200 hehtaaria, josta ensisijaisesti suojeltavia METSO I -kohteita oli yli 600 hehtaaria. Aallokas Oy:n vuonna 2021 laatiman raportin perusteella suojeltavaksi kelpaavia kokonaisuuksia löytyy Kuopiosta enemmänkin, mitä vuoden 2013 metsäinventoinnissa aikanaan havaittiin.
Suojelun arvoisia metsäkuvioita kaupungissa siis on – kunhan ne vain ensin säästetään hakkuilta.
Petri Nieminen, Kaupunkirakennelautakunta, Jätekukko Oy:n hallituksen puheenjohtaja