Suhtaudutaanko Kuopion valtuustossa ilmastonmuutokseen riittävällä vakavuudella?

Kuopion tuore valtuusto kokoontui ensimmäisen kerran viime viikon maanantaina (9.8). Odotetusti eniten keskustelua syntyi käsitellystä aloitteesta, jossa esitettiin, että Kuopio liittyisi ilmastohätätilan julistaneiden kaupunkien joukkoon. Keskustelu sai tuulta alleen samana päivänä julkaistusta kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportista (kuva 1.). Sanon heti alkuun, että henkilökohtaisesti olen suhtautunut hieman ristiriitaisesti kyseisiin hätätilan julistuksiin, koska ilman aktiivisia toimia päästöjen vähentämiseksi ne voivat herkästi jäädä vain poliittiseksi kiillotukseksi ja luoda vääristyneen vaikutelman siitä, että tarvittaviin toimiin asian hoitamiseksi on jo tartuttu. Toisaalta taas julistuksella annetaan vahva symbolinen viesti, jolla osoitetaan, että asian vakavuus tiedostetaan ja että päästöjen vähentämiseksi on riittävästi tahtoa. Kuopiossa päädyttiin kuitenkin siihen, ettei hätätilaa julisteta. Valitettavasti myös hätätilan julistamatta jättäminen, varsinkin siinä vaiheessa kun sitä esitetään, lähettää vastaavasti todella huonon viestin. Se jättää jälkeensä kuvan, ettei tilanteen vakavuutta oikein ymmärretä. Tällainen vaikutelma jäi myös valtuustossa käydystä keskustelusta.

Valtuustossa käyty keskustelu pyöri lähinnä kahden teeman ympärillä. Moni karsasti hätätila-sanan käyttöä. Tähän liittyen tuotiin esiin mm. että kyseinen sana “pitäisi varata siihen, kun on oikea kriisi ja joka koskettaa kaikkia ihmisiä” ja toisaalta myös kyseltiin, että “onko hätätilalla mitään merkitystä, jos niitä julistetaan milloin mistäkin?” Tätä kantaa tuettiin myöhemmin mm. Savon Sanomien pääkirjoituksessa (https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4255551), jossa painotettiin, että “Äärimmäinen retoriikka kannattaa säilyttää äärimmäisiin tapauksiin, jolloin yhteiskunnassa on poikkeustilanne tai akuutti vaara uhkaa kansalaisia.” Ymmärrän täysin varauksellisen suhtautumisen hätätila sanaan. Jaan sen näkemyksen, ettei hätätiloja tulekaan julistaa kevyin perustein. Sen sijaan vähättelevä suhtautuminen ilmastonmuutokseen, sekä hätätilan julistamisen ”säästäminen” asioille, joita kuvaillaan kuitenkin täysin ilmastonmuutokseen sopivilla sanoilla herättää huolta. Onko päätöksentekijöillä oikeasti todellista käsitystä ilmastonmuutoksesta, sen seurauksista, ja siitä, miten pikaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii? Ilmastotutkijana minua myös turhauttaa, että meillä tämän alan tutkijoilla sentään on tiedon välityksen apuna merkittävä ja erittäin näkyvä taho (IPCC), jonka ainoana tarkoituksena on analysoida tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta poliittista päätöksentekoa varten, ja silti viestiä ei tunnuta saavan välitettyä perille.

Toinen teema, joka valtuustossa nostettiin useampaan kertaan esiin, oli nuorten ilmastoahdistus. Tätä hätätilan julistuksen pelättiin pahentavan. Mielestäni tällaisilla kommenteilla suhtaudutaan vain nuoriin todella vähättelevästi ja siten kuin heillä ei olisi kykyä käsitellä vähänkään monimutkaisia ja vaikeita asioita. Nuoret ovat kuitenkin monissa asioissa fiksumpia ja kypsempiä kuin me varttuneemmat. Lisäksi ilmastonmuutos ahdistaa yhtä lailla kaikkia ikäluokkia. Ahdistusta aiheuttaa nimenomaan se, etteivät päättäjät suhtaudu asiaan vakavasti ja riittäviä toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ei olla valmiita tekemään. Toki puhun vain omasta puolestani, mutta valtuuston päätös ja siihen liittyvä valtuustossa käyty keskustelu, ei ainakaan tätä ahdistusta vähentänyt.

Joka tapauksessa kokonaiskuvan kannalta hätätilan julistaminen ja julistamatta jättäminen on toissijainen asia. Valtuustossa, kuten myös monessa muussakin tilanteessa, tulee myös herkästi ilmaistua itseään väärin ja sanottua asiat toisin kuin mitä todella asioista ajattelee. Toivonkin, että tässä esiin nostamani huolet ovat turhia ja että meillä on Kuopiossa valtuusto, joka suhtautuu ilmastonmuutokseen riittävällä vakavuudella ja on valmis tekemään aktiivisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Tähän saamme vastauksia seuraavan neljän vuoden aikana.