Avainsana: Kuopion kaupunki

  • Vihreät ovat johdonmukaisesti puolustaneet Pienen Neulamäen luontoarvoja

    Pienen Neulamäen rakentamissuunnitelmat ovat puhututtaneet Kuopiossa. Asiasta on jätetty myös runsaasti allekirjoituksia saanut kuntalaisaloite. Pientä Neulamäkeä koskeva osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2016, jossa alueelle on merkittävässä määrin osoitettu rakennettavaksi työpaikka-alueita (TP). Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta ja muuta yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Kaupunkirakennelautakunta asetti Pieni Neulamäki II-asemakaavaa koskien osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville 8.2.2023, jolloin kaavahanke käynnistyi. Kaupunkirakennelautakunnan vihreiden…

  • Kuopion taidekentän toimintaedellytyksiä on parannettava

    Kuopiossa vapaan kentän taiteilijoiden toimintaedellytyksissä on yhä parannettavaa. Suurin haaste on tilojen puute: kaupungilla ei ole riittävästi harjoitus- ja esitystiloja eikä työtiloja. Viime vuosina taidekentän ja kaupungin välinen yhteistyö on kuitenkin tiivistynyt, mikä luo pohjaa kehitykselle. Kaupungin tilojen korkeat tulotavoitteet ajavat taidekenttää yhä ahtaammalle. Ratkaisuksi Kuopioon tarvitaan tilojen vuokrattavuuden helpottamisen lisäksi tilaoperaattori- ja välitilamallit, jotka…

  • Seksuaalista häirintää jopa valtuutettukollegojen kesken ja uhkaavaa käytöstä vaalikentillä

    Kuopion kaupunginteatterissa Rouva C esitys kertoo oivalla tavalla Minna Canthin kypsymisestä yhteiskunnallisesti aktiiviseksi vaikuttajaksi. Vallitsevien käsityksien murtamisessa tarvittiin varsin vahvatahtoista luonnetta. Tasa-arvo ei ole syntynyt itsestään eikä se säily, jos emme tee aktiivisesti töitä tasa-arvon puolesta. Yhteiskunnat, joissa sukupuolten välinen tasa-arvo vallitsee ja naiset tunnustetaan täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi, ovat vakaampia ja konfliktien selvittelyssä naiset tulisikin ottaa mukaan neuvotteluihin. Päättäjien…

  • Kaupunginvaltuuston valtaa ei tule kaventaa

    Kuopion kaupunki valmistelee johtamisjärjestelmäänsä ja hallintosääntöönsä mittavia uudistuksia, jotka tulisivatkeskittämään valtaa aiempaa harvemmalle joukolle. Esimerkiksi asemakaavoista päättämistä ollaan käsitykseni mukaan siirtämässä pois valtuustotasolta (59 jäsentä) lautakuntatasolle (11 jäsentä). Nykyisellään asemakaavat käsitellään ensin kaupunkirakennelautakunnassa ja sitten kaupunginhallituksessa, jonka jälkeen ne etenevät vielä kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Vaikka prosessi on moniportainen ja sitä myötä jokseenkin aikaa vievä, on mielestäni…