Taidetta kuntaan

Kuntien kulttuuritoimintalakiin saatiin kauan kaivattu muutos sen uudistuessa 2019. Taiteen ja kulttuurin merkitys kirjautui entistä vahvemmin niin hyvinvoinnin ja terveyden osatekijänä kuin osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistajanakin. Kulttuuri luo myös edellytyksiä paikallisen ja alueellisen elinvoiman kehittymiselle, on alueellista pito- ja vetovoimaa ja aluebrändin rakennusaine.

Kuntien kulttuuritoiminnan tavoitteiden lähtökohtina ovat lain mukaan demokratia, asukaslähtöisyys, tasa-arvo, kestävä kehitys sekä kulttuurinen moninaisuus ja vuoropuhelu.

Taidekentän kannalta merkittävää on, että laissa mainitaan, että järjestääkseen kulttuuritoimintaa kuntien pitää luoda edellytyksiä taiteelliselle työskentelylle harrastusmahdollisuuksien ja alan koulutuksen ja perusopetuksen lisäksi.

Jotta tavoitteisiin päästään, tarvitaan laajaa yhteistyötä kaupungissa eri toimialojen sekä maakuntatasolla kuntien, taide- ja kulttuurialan toimijoiden sekä maakunnallistenviranomaisten välillä – asukkaita unohtamatta. Taide- ja kulttuurialan osaajia tarvitaansote-palveluissa, yrityssektorilla ja kaupunki- ja palvelusuunnittelussa. Luovuus ja luovan osaamisen hyödyntäminen lisäävät yritysten ja organisaatioiden muutos- ja tulevaisuuden ennakointikykyä.

Kentän toiveena on, että uudistettu laki hillitsee kulttuurista ja taiteesta säästämistä, mihin monissa kunnissa on ajauduttu. Kuopiossa laista voisimme saada joidenkin alan haasteiden ratkaisemiseen. Kaupunki on panostanut kulttuurilaitosten kuntoon, mutta alan vapaan kentän ja yhdistysten toimintaedellytyksiä on tarpeen parantaa, jotta alasta saadaan aidosti hyvän elämän pääkaupungin tekijä ja kaupunkikulttuuri näkyväksi. Kaupunki on ottanut aktiivisen rooli Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman alueellisen kehittämistehtävän myötä. Paljon on silti vielä ratkaisematta. Maakunnasta puuttuu alan yhteistoimintarakenne, jotka todistettavasti parantavat kentän mahdollisuuksia saada rahoitusta myös EU-kanavista. Kuopion kaupungilla voisi olla alueen veturina tärkeä rooli.

Tällä viikolla Kuopion vihreiden blogissa ja somekanavissa hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan puheenjohtaja Liisa Pietikäinen nosti esille kulttuurin merkityksen hyvinvoinnille, Kaisa Kantele kirjastojen merkityksen ja Atte von Wright ja Sami Kumpulainen järjestöjen ja kulttuurialan toimijoiden tilaongelmat.

Työssäni olen vuosien aikana kadehtinut Oulun kaupungin käytäntöä vuokrata tiloja edullisemmin kulttuurin ja taiteen toimijoille. Käynyt benchmarkkaamassa järjestötaloja Tampereella ja Jyväskylässä. Seurannut haikeudella Jyväskylän Villa Ranaa perustamista politiikan ja kaavoituksen koukeroistakin selviten. Ihmetellyt Tampereen Lielahden alueen kehitystä. Entinen teollisuusalue Tallinnan Telliskivi on noussut taiteen, kulttuurin, kahviloiden, ravintoloiden ja yritysten voimalla yhdeksi Viron trendikkäimmistä kohteista. Helsingissä nousee startup-keskuksia kuin sieniä sateella.

Kuopio tarvitsee riittäviä ratkaisuja niin kulttuurin, taiteen taidealasta riippumatta kuinyritysten ja yhdistystenkin tilojen ja rakenteellisen tuen tarpeisiin ja tilanteen kattavaatarkastelua yli toimialarajojen. Siihen perusteluja voi lukea laistakin.