Kuopiossa otettiin elokuussa 2016 käyttöön subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen 20 viikkotuntiin niissä perheissä, joissa vanhempi on kotona joko työttömänä tai perhevapaalla. Samalla kasvatettiin varhaiskasvatuksen ryhmien kokoa niissä taloissa, joissa tilat antoivat siihen mahdollisuuden. Saaduista säästöistä ei kaupungilla kuitenkaan ole tarkemmin tietoja.
Jokaisella lapsella on oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen. Tällä hetkellä perheet ovat hyvin eriarvoisessa asemassa päivähoidossa riippuen siitä, millaisissa työsuhteissa vanhempi on. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamien vaikeuttaa perheiden mahdollisuuksia tehdä joustavia ja sopivia ratkaisuja. Silppu- tai pätkätyötä tekevän vanhemman perheissä työllistyminen voi tarkoittaa lapselle päiväkodin tai ryhmän vaihtamista, kun omassa ryhmässä ei ole mahdollisuutta kokopäivähoitoon. Lapsen oikeus turvalliseen kasvuun ja kehitykseen edellyttää osallisuutta omaan tuttuun ryhmään, joka vahvistaa sekä sosiaalisia taitoja että oppimista. Nämä edellytykset eivät täyty vaihtelevassa ja liian suuressa lapsiryhmässä.
Kuopiossa on linjattu, että kaikilla perheille on pyytäessään mahdollisuus saada lapselle kokoaikainen hoitopaikka mikäli sosiaaliset tai kasvatukselliset syyt niin edellyttävät. Tietoa siitä, minkä verran perheet tätä mahdollisuutta hyödyntävät, ei ole kerätty. Todennäköistä kuitenkin on, että kynnys esittää viranomaisille perusteluja oman perheen vaikeasta tilanteesta on korkea. Hyvinvointikertomus vuodelta 2017 toteaa että iso joukko kuopiolaisista lapsista ja nuorista voi huonosti ja perheillä on hyvin moninaisia vaikeuksia. Laadukas varhaiskasvatus voi ennaltaehkäistä monenlaisia vaikeuksia ja vähentää taloudellisia panostuksia korjaaviin toimenpiteisiin.
Päivähoitoon osallistumisen aste on kasvanut Kuopiossa viime vuosina. Syynä tähän ovat sekä kaupungin lapsimäärän yleinen kasvu että osin päivähoitomaksujen aleneminen. Olemme jatkuvasti tilanteessa, jossa päivähoitopaikkoja on tarjolla kysyntään nähden niukasti. Tästä huolimatta lasten ja perheiden hyvinvoinnin tulisi olla lähtökohtana palvelujen kehittämiselle. Monet kunnat ovat linjanneet, että eivät ota lain suomia heikennyksiä käyttöön varhaiskasvatuksessa käyttöön. OECD:n Pisa-tutkimuksista tehtyjen analyysien mukaan lapsen pitempiaikainen osallistuminen varhaiskasvatukseen näkyy selvästi ja pysyvästi oppimistuloksissa. Laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut vahvistavat kunnan vetovoimaisuutta ja elinvoimaa ja ovat myös panostus henkilöstön hyvinvointiin.
Kaisa Kantele ja 26 muuta valtuutettua.